Suomi 100v. Lasilla

Juhlimme koko koulun voimin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa jo hiukan ennakkoon eli edellisellä viikolla. Päivällä juhlan keskiössä olivat oppilaat, ja mukaan oli kutsuttu myös isovanhempia perinteisesti "mummokenraalin" tapaan. Vanhempainyhdistys tarjosi oppilaille juhlakakut ja -mehut päivällä juhlan jälkeen ja ennen juhlaa kohotettiin luokissa maljat Suomelle. Isovanhemmat olivat oikein mielissään paitsi juhlasta myös sitä edeltäneestä kahvilasta. Juhlan jälkeenkin jäi sinne vielä moni juttelemaan ja ottamaan santsikupillisen.

Illan juhlaan oli jätetty huoltajille reilusti tilaa, ja esiintyjät eli oppilaat olivat salissa vain oman osuutensa esittämisen ajan. Sali olikin hitusta vaille täynnä niin päivällä kuin illallakin. Vanhempianyhdistys piti kahvilaa ennen juhlaa.

Sali oli koristeltu hyvin isänmaallisesti lippunauhoilla, suurella paperirinkulalipulla, vanhoilla opetuskuvilla sekä kaikkien 12 presidentin kuvalla, jotka löytyvät omasta koulustamme. Ohjelmaa oli jokaiselta luokalta lähes kaikkien 212 oppilaan voimin.
Ilolla ja ylpeydellä voimme muistella tätä juhlaa vielä vuosien jälkeenkin.

1. Lippu saapuu
   Lipunkantaja ja airueet nauhoineen toivat lipun saliin.
   Yleisö seisoi lipun saapumisen ajan.
   
   
2. Maamme
   Suomen kansallislaulu laulettiin ilman sanoja, seisten, heti lipun saapumisen perään.
   Joillakin aikuisista oli hiukan vaikea muistaa toisen säkeistön sanoja, mutta
   huulioilta lukien laulu kaikui komeasti aikuisten äänistä ja kirkkaasti lasten äänistä.
   
   
3. Rehtorin puhe
   Suomella on ollut sotasankarinsa itsenäisyyden puolesta taistelemassa. Myös Riihimellä on lähes 200 sankarihautaa. Oman arkemme sankareita olemme kaikki,
   ainkin jos niin tahdomme.
   
4. 1. presidentti 1919-1925 Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865-1952)
   Viidesluokkalaiset kertoivat jokaisesta presidentistä pienen pätkän etsimiään tietoja. He myös esittelivät aina seuraavan esiintyjäluokan tai -ryhmän. Jokaisella presidentillä oli puku päällä, minkä taas mahdollisti 2.luokan opettajan ahkerat kirpputorikäynnit puvunhankintamielessä.
   
5. Sininen ja valkoinen
   Esityksessä oli yhdessä Jukka Kuoppamäen suomalainen klassikko monilla eri instrumenteilla soitettuna ja laulettuna 5.luokan voimin sekä live-musiikkiin voimisteltuna 4.lk tyttöjen voimin. Tuttuun tapaan puvut oli saatu lainaan RiVoLilta, joten visuaalinen ilme senkin suhteen oli hyvä.
   
   
6. 2. presidentti 1925-1931 Relander, Lauri Kristian (1883-1942)
   
7. Lasten Suomi 100
   Kakkosluokkalaiset esittivät lauluja sekä lukivat itse pohtimiaan ajatuksia Suomesta ja itsenäisyydestä.
   
   
8. 3. presidentti 1931-1937 Svinhufvud, Pehr Evind (1861-1944)
   
9. Tanhut
   Eskarit pistivät jalalla koreasti tanhuten oikein perinteisesti. Tytöille oli saatu yhtenäiset hameet ja otsanauhatkin lainaksi Hyvinkään kansantanssijoilta. Koululla on omia yhtenäisiä t-paitasettejä moneen lähtöön, joten esiintyjien yhtenäisyyskin siten kruunaa esityksiä.
   
   
10. 4. presidentti 1937-1940 Kallio, Kyösti (1873-1940)
    
11. Pikku Lauri
    Sakari Topeliuksen kirjoittama perinteinen lastenlaulu istui sujuvasti ja reippaasti nyky-ykköstenkin esitykseen.
    
    
12. 5. presidentti 1940-1944 Ryti, Risto Heikki(1889-1956)
    
13. Vitsit
    4A:n esittämät suomalais-ruotsalaisvitsit, hölmöläiset sekä laihialaiset ovat ihan perinteistä suomalaisuutta. Naapureita mollataan, mutta onneksi hyväntahtoisesti.
    
    
14. 6. presidentti 1944-1946 Mannerheim, Carl Gustaf Emil (1867-1951)
    
15. Nostetaan lippu salkoon
    Reipas yhteislaulu raikui etenkin päiväjuhlassa pihalle saakka. Tämä taisi olla tämän juhlan suosikkilaulu. Säestysbändissä oli Taijan, Asko ja Eeron lisäksi 5.luokkalaisia rumpaleina.
    
    
16. 7. presidentti 1946-1956 Paasikivi, Juho Kusti (1870-1956)
    
17. Lasin metsäradio
    3.luokkalaisten näköradiossa käytiin läpi monia Suomi -aiheita pienillä laulunpätkillä elävöitettyina. Parhaiten taisi jäädä yleisön muistiin nuotiopiiri ja makkaran paistaminen: puolen metrin mittaiset sukkahousumakkarat paistotikuissa todellakin näkyivät salin perälle asti.
    
    
18. 8.presidentti 1956-1982 Kekkonen, Urho Kaleva (1900-1986)
    
19. Täällä Pohjantähden alla
    Haikean kaunis ja surumielinen Petri Laaksosen/ Turkka Malin kappale on yksi suomalaisten syvimpiä tuntoja koskettava kappale. Oppilaille se oli vieraampi, mutta nyt tuli tutuksi.
    
    
20. 9. presidentti 1982-1994 Koivisto, Mauno Henrik (1923-2017)
    
21. Kotka, Nokkahuilun soitto
    Nokkis kuuluu perinteisesti musiikin tunneille ekana ensimmäisenä instrumenttina- 4.luokkalaiset esittivät taitojaan.
    
    
22. 10. presidentti 1994-2000 Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1937-)
23. Joulu ennen vanhaan
    4B:n näytelmässä käytiin läpi joulun viettoa eri vuosikymmeniltä tässä ihan Riihimäen lähellä eli Hausjärveenhän me aikanaan kuuluimme.
    
    
24. 11. presidentti 2000-2012 Halonen, Tarja Kaarina  (1943-)
    
25. Lintu, voimisteluesitys
    Kauniin kappaleen säestyksellä 5.luokkalaiset voimistelivat klassisen kauniisti.
    
    
26. 12.presidentti2012-Niinistö, Sauli Väinämö  (1948-)
    
27. Finlandia
    Arvokkaan juhlan ja herkistymisenkin tuntua oli ilmassa, kun koko salin väki nousi ylös ja lauloi Finlandian ilman säestystä. Pimeää salia, seinälle heijastettuja laulun sanoja lukuun ottamatta, ympäröivät nelosten ja viitosten pitämät ledikynttilät.
    Kaunis ja rauhallinen päätös juhlan ohjelmille.
    
    
28. Lippu poistuu
    Juhla saatiin vielä kompaktiin kasaan, kun seisten katsottiin lipun poistuminen.

 

Rehtorin juhlapuhe 29.11.2017

Hyvät lapset ja aikuiset,

tänään on loistava aika juhlia Suomen itsenäisyyden 100-vuotissyntymäpäivää.

Salia on koristeltu runsaasti teeman mukaisesti, koulun väki on harjoitellut esityksiä ja vieraat ovat saapuneet paikalle nauttimaan esityksistä ja yhdessäolosta. Saattavatpa aikuisilla tulla mieleen omatkin koulujuhlat…

Tiesitkö, että ennen peruskoulua oli kansakoulu 1860-luvulla, ja oppivelvollisuus tuli 1921? Kaikki lapset eivät päässeet oppikouluun, ja siksi ympäri maata aktiiviset vanhemmat perustivat erilaisia yksityiskouluja. Ilmainen koululounas tuli kaikkialle 70 vuotta sitten.

Itsenäisyyspäivänä muistamme kiitollisina niitä miehiä ja naisia, jotka puolustivat maatamme sodissa. Ei ole helppoa ymmärtää, että Suomessa on oikeasti ollut sota. Se ei ollut tietokonepeli hurjin äänitehostein ja uusin elämin, eivätkä sotilaat voineet valita lehteäkö rintamalle vai eivät. Sankarihautoihin on Riihimäellä haudattu melkein 200 sodassa kuollutta miestä tai naista. Ensi viikon keskiviikkona kaikilla näillä Riihimäen sankarihaudoilla on vartio. Jokainen Suomea puolustanut on sankari; heidän ansiostaan Suomi on itsenäinen ja saa päättää itse monista asioistaan, kuten laeista ja kielestä, koulujärjestelmästä ja verotuksesta.

Koulussa meillä on paljon arjen sankareita. Voimme itse kukin iloita koulutyöstä, jota olemme ahkerasti ja oppimisen halusta tehneet. Olemme kehittäneet sinnikkyyttämme, oppineet ja toteuttaneet kavereina olemisen taitoja, tukeneet ystävää harmin hetkellä, jakaneet onnistumisen iloja sekä puhaltaneet yhteiseen hiileen. Arvosanat ovat vain osa koulunkäyntiä, sillä koululaistaidot sekä toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen ovat ehdottomasti taitoja, joita kannattaa harjoitella, oppia ja vielä vuosienkin päästä noudattaa vaikkei aina joku aikuinen olisikaan vierellä opastamassa.

Arjen sankareita ovat myös aikuiset. Vanhemmat hoitavat lapsensa ja ehkä hiukan naapurinkin, valvovat läksyjen tekemiset sekä koettavat kysellä hiukan kuulumisiakin. Lasten kautta tulevat kouluunkin näkyville kotona opetellut asiat esim. käyttäytymisestä ja omien asioiden hoitamisesta, toisten kanssa toimeen tulemisesta ja myös arkeen tai poikkeuksiin suhtautumisesta.

Tänään on hyvä hetki muistella myös koulun syksyn koulujuttuja. Olemme kulkeneet pitkin poikin kaupunkia tai omia tiluksia monenlaisilla oppitunneilla; Lasi todellakin liikkuu ja Ulos oppimaan on kokeiltu jokaiselle luokalla ihanan moneen kertaan. ATK-luokkamme toimii. Yli puolet 20:stä Mobiesta toimii :) Langaton verkko toimii. Aleksis Kivi –ilmiöviikko onnistui upeasti. Olemme jo laskeneet pulkkamäkeä ja myös leikkineet vuoripelastajia lumimyrskyssä. Koululle saapuu kuusi ohjelmoitavaa robottia vielä tänä vuonna. Liikuntakerho pyörii perjantaisin ja mediakerho tiistaisin.

Tahdon lämpimästi kiittää koko kolmen talon porukkaamme kuluneesta syksystä ja sen hyvistä hetkistä! Kiitos kaikki 177 perusopetuksen ja 35 esiopetuksen oppilasta, KIITOS ykkösten Katri-opettaja, Katariina ja Heidi kakkosten opet, Taija ja Maija kolmosten opet, Eeroja Sirkka nelosten opet, Asko viitosten ope sekä erityisopettajat Minna H ja Minna T! Suuri kiitos myös koulunkäyntiohjaajillemme Miralle, Anulle, Saijalle, Janetelle, Jennille ja Sadulle. Samoin kiitokset varhaiskasvatuksen väelle eli Johanna- ja Mirkka-opettajille, ohjaajille Annikalle ja Merjalle sekä esinaiselle Hannalle. Kiitokset myös keittäjä Jaanalle ja siivoojillemme Merjalle vaihtuvine apureineen sekä muille talossa kävijöille ja kanssamme yhteistyötä tekeville monille tahoille, joista läheisimmät lienevät vanhempainyhdistys ja perinteitä nykytatsilla vaaliva Lasinpuhaltajakerho! Yhdessä olemme me, Lasin koulu! <3

Hyvää itsenäisyyspäivän aikaa!