maanantai 30. marraskuuta 2015

Sähkötön päivä

Riihimäen kaupungilla on menossa kouluille osoitettu energiansäästökilpailu. Reippaasti päätimme heti syksyn startissa osallistua kilpailuun (100v.juhlan jälkeen) , jotta voisimme ehkä saada tuoretta potkua jo monta vuotta toteuttamaamme ekoarkeen. Osallistuminen sopi myös ekokuvaamme kirkastamaan nän juhlavuoden kunniaksi. 

Ympäristövastaava Maija-ope ja oppilaskunnan vastaavat opettajat Anni ja Sinttu pitivät opekokousten lisäksi omia palavereita, ja loppuvuoden tempaukseksi he keksivät, että koulussa pidetään sähkötön päivä! 

Kouluruokana oli sähköttömänä päivänä makkaraa, tiivistemehua ja omena. Viidesluokkalaiset grillasivat opettajien johdolla makkaroita vanhempainyhdistyksen grillillä varsin ammattimaisesti. Päivä  sattui myös ruokahävikin vähentämisen kampanjaviikon päätöspäiväksi, ja ylpeinä saimmekin todeta, että tuona päivänä ei tullut lainkaan jämiä possuastiaan. Oppilailla oli mukanaan omat mukit tai juomapullot (sai olla omia eväitäkin), joten eipä tullut roskiakaan kovin paljon. Itse asiassa keittäjämme sai samalla pitää kauan odotetun vapaapäivän, koska valot, tiskikone ja uuni olivat nekin poissa pelistä.


Koulutyö sujui poikkeuksien ja soveltamisen keinoin mukavasti. Otsalamppujen ja taskulamppujen avulla pystyi kyllä lukemaan, piirtämään ja kirjoittamaankin, etenkin päivän valjetessä paremmin yhdentoista aikoihin, mutta älytaulut pysyivät kiinni, videoita ei katsottu eikä edes musiikkia kuunneltu cd-soittimella. 


Muistojen kirjaan saimme sähköttömästä päivästämme varsin mukavan ja erilaisen koulupäivän. Tunteja pidettiin luokissa, salissa ja ulkona, jokainen luokka tyylillään ja sopivalla tavallaan sähköttömästi. Sähkölaitteiden hurinan puuttuessa päivä oli myös hiljainen laskeutuminen viikonlopun viettoon ja adventin aikaan.

Ps. Opettajat kyllä kaipasivat kahvia, sillä kukaan ei ollut huomannut keittää sitä kotona valmiiksi termariin :D

Adventin aikaan


Adventtikirkko aloittaa koulussamme joulun odotuksen aivan selkeästi. Kävelymatka koululta on juuri sopiva, joten on mukava edes muutaman kerran vuodessa vaihtaa aamunavauksen paikka kirkkoon.  4.luokkalaisten muodostamaa lyhtysolaa myöten oppilaat saapuivat Kappelikirkkoon hetkeksi hiljentymään, papin sanoja kuuntelemaan ja tietenkin itse laulamaan. Kirkkomuusikon säestyksellä laulut raikuivat, vaikka komppi oli osin näin vanhemman väen korvin hiukan liiankin popahtavaa.

Kappelikirkon kaunis alttariseinusta aitoine joulukuusineen ja kynttilöineen oli oikein tunnelmallinen marraskuisen aamun pimeydessä. Tällä kertaa ei ikkunoiden takaa hohtanut lunta lainkaan. Lämmin tunnelma sisällä vain tiivistyi aamun pimeydestä huolimatta.

3.luokkalaiset lukivat Raamatun tekstit sujuvasti ja kirkkaasti. Papin perheen joulukalenterikuuöumiset saivat pienimmätkin oppilaat keskittymään ja kuuntelemaan. 

5.luokkalaiset tytöt esittivät perinteisen kynttiläohjelman soljuvasti ja ryhdikkäästi. Yleisö katsoi esityksen hipihiljaa lyhtyjen ja tyttöjen liikkeitä seuraten. Ehkäpä joku pieni tyttö tänäkin vuonna toivoi mielessään, että joskus tulisi myös hänen vuoronsa...



Hyvää adventin aikaa ❤️

torstai 5. marraskuuta 2015

Varteista, moi!


Syksyn tapaamiset (vanhempainvartit, kolmikantakeskustelut ym.) vanhempien kanssa ovat hyvässä vauhdissa tai jo loppusuoralla. On se vaan erinomainen keksintö, että pikkuruiset vartit on aikanaan otettu koulujen vuosikelloon mukaan, ja ne ovat pysyneet siellä edelleen sähköisestä viestinnästä tai somesta huolimatta.

Kasvokkain keskustelut ovat maailman parhaita kommunikointihetkiä! Helmen kautta saatu tieto koteihin ei kerro kaikkea, ja nekin plussat tai miinukset voidaan tulkita eri tavoin. Eikä kotoa ole mahdollisuutta laittaa kouluun päin Helmen peukkuja tai huutomerkkejä. Sähköinen viestintä on muutenkin haasteellista tulkintamahdollisuuksien vuoksi. Siksi viestejä ei ehkä viitsi aina lähettää lainkaan. Lasten kautta tulee tietenkin viestejä sekä koulusta että kotoa, mutta vanhan viisauden mukaisesti ei ihan kaikkea pidä niellä pureskelematta, kumminkaan päin. 

Syksyn keskusteluissa olemme saaneet hyvää palautetta monelta kantilta. Toiminnalliset tunnit taito- ja taideaineissa (liikunta, ilmaisu, tvt, käsityö, kuvataide, musiikki) ovat useille lapsille hyvin mieluisia, mutta toisaalta yllättävänkin monet lapset nauttivat rauhallisesta ns. kirjapuurtamisesta. Äidinkielen ja matematiikan sekä lukuaineiden tunneista on koteihinkin välittynyt huomioita esim. tvt:n hyödyntämisestä, esitelmien ja tiedonhankinnan projekteista, draamasta, ulkotunneista, pelitunneista (aiheeseen liittyviä), omien mobiililaitteiden käyttämisestä sekä luokkayhteistyöstä. Tämä hyvä palaute on myös linjassa vanhempien toiveiden kanssa. Opettajien onkin yhä uudelleen muistettava tunneillaan myös toteuttaa näitä erilaisia opettamisen ja oppimisen tapoja. Haaveista sanoiksi, ja sanoista teoiksi :D



Lasten railakkaat äänet pihatunneilla ja välitunneilla ovat ihan mahtava äänimaailma, joka kertoo elämisen menosta koulussa. Sama reipas meno ei kuitenkaan pääsääntöisesti kuulu sisätiloihin, joten opettajat kyllä ihan komentavatkin lapsia asiallisempaan käyttäytymiseen. Kriittistä palautetta olemme saaneet opettajien kovasta äänestä. Äänen korottaminen ei ole tavatonta, joskaan ei tavoiteltua toimintaamme, ja koetamme yhä innovatiivisemmin käyttää erilaisia keinoja työrauhasta  muistuttamiseen. Sekin on totta, kuten olemme useammankin huoltajan kanssa keskusteleet, ettei tavoitteena läheskään aina edes pidä olla rikkumaton hiljaisuus, asiallinen tekeminen riittää. Huomauttaessani tässä taannoin oppilaan kovaäänisestä puheesta käsityötunnilla toinen oppilas kommentoi, että "Sulla on liian hyvä kuulo." Naulan kantaan. Ei koulu mikään huopatossutehdas ole :D



Hyvä yhteistyö koulun ja kodin välillä on äärettömän tärkeää. Meillä molemmilla on sama tavoite: hyvinvoiva iloinen oppilas, joka oppii ja kasvaa yhteiskunnan jäseneksi. Yhteisillä keskusteluilla varmistamme, että toimimme huoltajien kanssa samansuuntaisesti lapsen parhaaksi. Jos jokin asia ei olekaan kunnossa, varteissa viimeistään pitää ottaa yhteinen koppi, jotta jatko saadaan sovittua entistä paremmaksi, jopa hyväksi.

Kiitän kovasti kaikkia vanhempainvarteissa käyneitä ja edelleen toivotan vanhemmat lämpimästi tervetulleiksi kouluun varttien ulkopuolellakin! Meillä on avoimet ovat aina, kun joku haluaa luoksemme tulla. Tai se käyntipäivä voisi olla vaikka "kuukauden kolmonen". Tapaamisiin siis 3.12.?



Ps. & ping: 
Vanhempainyhdistys tekee koulun toimintaa tukevaa ansiokasta työtä. Yhdistyksen järjestämilla tapahtumilla ja kerätyillä varoilla saavat oppilaat ihanaa ekstrailoa. Yhdistyksen talkoot ja kokoukset ovat olleet myös vanhemmille loistava tilaisuus tavata toisia vanhempia hyvän asian merkeissä.