Kalevalan päivä 2013

Koulun arjessa tartutaan juhla- ja liputuspäiviin kiinni sen mukaan, mitä on yhdessä syksyllä suunniteltu, tai jos ei ole suunniteltu, voidaan toki tehdä uusia suunnitelmia vastaan tulevien ideoiden sekä opettajien ehtimisen ja jaksamisen mukaan.

Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden päivää, emme ole ihan joka vuosi noteeranneet yhteistilaisuuksilla, mutta tällä kertaa musikanttiopettajamme Hanna-Mari ja Piia innostuivat helmikuisesta juhlapäivästä, ja etenkin tilaisuudesta tuoda kanteleen soittoa esille.

 

Pienimuotoinen juhlatilaisuus toteutui oikein mukavasti. 2.luokan oppilaat säestivät kanteleella, mustikoilla ja mansikoilla, Rati-riti-rallan ja vuorolaulu Liio-liio-liion. Tietopuolen settinä 3.luokkalaiset kertoivat sanoin ja kuvin Kalevalan päähenkilöistä. Sokerina pohjalla oli vielä opettaja-oppilas -soittoesityksenä oli pari tunnelmallista kappaletta 36-kielisillä kanteleilla! Saliyleisö kuunteli soittoa hipihiljaa, ja rasavilleimmätkin tuumivat jälkikäteen, että olipa se kaunista.

Kiitos juhlan järjestäjille ja esiintyjille! Eipä olisi paha perinteisenäkään tilaisuutena ;)

Linkkivinkki kotiin ja kouluun:

http://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/

Uusia ykkösiä ja eskareita

Tervetuloa kouluun!

 

Ekaluokkalaisten kouluun ilmoittautumiset on tehty ja on aika rehtorien jokakeväiselle pohdinnalle siitä, mihin nuo lapsukaiset mukavasti sijoitetaan.

Riihimäen kaupunki muodostaa yhden koulupiirin ja oppilaaksiotto tapahtuu lähikouluperiaatteen mukaan. Perusopetuksen ensimmäiset luokat muodostetaan seuraavien kriteereiden pohjalta:

1. opetusryhmäkoot eri koulujen välillä muodostuvat mahdollisimmat tasaisiksi
2. oppilaan lähikoulu määräytyy siten, että oppilaan ei tarvitse kulkea lähimmän koulun ohi 3. saman perheen lapset sijoitetaan samaan kouluun 4. saman asuntoalueen ensimmäisen luokan oppilaat sijoitetaan samaan kouluun
5. oppilaan käymän esiopetusryhmän mukaan 6. jonkin muun painavan kriteerin mukaan.

http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Koulutuspalvelut/Perusopetus/Oppilaaksioton-perusteet/

Eskareita Lasille on tulossa näillä näkymin reippaasti yli 30, joten Sakarin pikkuluokka valjastetaan "metrinmittaisten" käyttöön, jotta iso porukka saadaan jaettua kahtia tai ainakin jotenkin. Sakari oppilaineen siirtyy vaihteeksi "piippuhyllylle" eli tekstiilityön luokkaan. Kurahousurumba on näin ollen, välivuoden jälkeen, palaamassa valkoiselle puolelle tuplana. Uudet ykköset aloittavat koulutiensä myös valkoisella puolella, lähellä eskareita.

  

Rehtorit palaveeraavat ensi viikolla ykkösten oppilassijoittelun tiimoilta. Tiedotekirjeet koteihin lähtevät tuon kokouksen jälkeen, ja keväistä tutustumispäivää 21.5. onkin sitten vielä hyvin aikaa odotella. 

 

Unicef-hiihto 2013

Koulumme järjesti nyt 4.kerran peräkkäin Unicef-hiihdon. Liikunnan ilo ja hyöty sekä Unicefin kautta maailman köyhimpien lasten koulunkäynnin avustaminen ovat niin hyvä paketti, että siihen osallistuminen on tuntunut ja tuntuu kaikista hyvältä.

Tapahtumaa edelsi Piia-opettajan aamunavaus sparrausvideoineen, luokkakeskustelut edellisten vuosien hiihdoista sekä sponsorikuorien toimittamiset koteihin. Lahjoitukset hiihtosuoritusten perusteella ovat hieno ja mahtava juttu, mutta me emme koulussa julkisesti kuoria availe tai erityisesti korosta lahjoitusten suuruutta, joten jokainen saa osallistua hyvillä mielin hiihtoon, oli sponsoreita tai ei. Lahjoitussumma on usein n. 5e, jos on yksi sponsori ja luvattu hinta 1e/km. Sponsoreiden määrästä riippuukin, kuinka suuri lahjoitussummasta loppujen lopuksi tulee. Kaikki hiihtäjät osallistuvat pienten palkintojen arvontaan.

Olemme joskus kyllä muistaneet "sponsorimestareita" pikkulahjalla, sillä jos lapselta on tullut yli 100e potti, se osoittaa jo huimaa halua hankkia sponsoreita ja auttaa Unicefia!

Hiihtoaamu avautui loistavassa parin pakkasasteen kelissä. Koulun pihalla oli melkoinen vilinä, kun 165 oppilasta asetteli suksensa aamulla seiniä vasten tai etsi varastosta sopivia lainasuksia hetken päästä koittavaan sivakointiin.

Eskarit ja ekaluokkalaiset hiihtivät vajaan kilometrin lenkkiään koululla ja 2.-5.luokkalaiset läheisellä yhdysladulla toisten perjantaihiihtäjien iloksi. Samaan aikaan ladulla olleet kuntoilijat hymyilivät ja olivat kovin iloisia lasten menosta ja tarrapaikan ruuhkautuminenkin vain nauratti. Paitsi tietenkin joukossa oli rannetietokoneensa kanssa hiihtäjiä, jotka huokailivat hidastuksia. Huokailkoot vain; me hiihdimme vain ensimmäista 500 metrin pätkää ja heillä oli vapaa baana seuraavat 3000m.

Varsinaista hiihtokilpailupäivää emme viime vuosina ole pitäneet, joten tästä Unicef-hiihdosta on tullut melkoinen tunnin superhiihto monelle oppilaalle. Tarra jokaisesta kilometristä on tuottanut huimimmillaan 8-9 tarraa hiihtopassiin!

Päivä onnistui hienosti hiihtoineen kaikkineen. Keittäjä oli ennakoinut lasten nälän ulkoilun jälkeen, joten puuro ei loppunut kesken ja kaikki saivat syödä kupunsa täyteen ja aloittaa talviloman väsyneinä, mutta kylläisinä ja onnellisina.

Tule, tule hyvä loma!

Levottomat jalat. Kyllä, satamäärin levottomia jalkoja alkaa olla käytävät ja pihat täynnä. Lomalle lähteminen on ihanaa, ja se on kamalaa. Näin alakoulussa levottomuus silmin nähden lisääntyy. Erimielisyyksiä tulee ehkä entistäkin helpommin, sillä lomareissuun lähtevien suitsutukset kaihertavat joidenkin kotiin jäävien mieltä. Tulevista ihanuuksista kihelmöivät oppilaat luovat tahtomattaankin synkkiä ja roseunaisia ajatuspilviä niiden ylle, jotka "eivät tee mitään eivätkä lähde minnekään". Juttuja kuunnellessa saattaa tuntua, että toisilla on kaikkea kivaa tulossa ja itsellä ei ole mitään.

Näin yksioikoista elämä ei ole, sillä loman hyvyys ja huonous ei todellakaan ole matkoista ja etäisyyksistä kiinni. Lapsen mielessä mustasta kuitenkin tulee entistä mustempaa. Ja se houkuttaa pottuilemaan, kiukuttelemaan, kiusaamaan, uhittelemaan, karttamaan, temppuilemaan, vähättelemään jne. Kurjalla hetkellä ei edes muista oman perheen kanssa tehtyjä suunnitelmia Korkeasaaresta, uimalasta, Hoplopista, elokuvista tai kaveriyökylästä. Onneksi viikossa ehtii jo rauhoittua ja nauttia pihapiirin kavereiden seurasta. Mukavia lomajuttuja tulee koettua yleensä enemmän kuin uskoikaan.

Opettajainhuoneessa tuli myös puheeksi lähestyvä loma, ja myös siihen kenties liittyvät ennakkopettymykset. Tämän muistaminen auttaa meitä aikuisia ymmärtämään hitusen helpommin räjähdysherkkiä lapsia ja kovin kummallisilta vaikuttavia riidanhaastotilanteita.

Toivotan kaikille koulumme oppilaille perheineen mukavaa talvilomaa!

Kirkkovuosiboxi

Uskonnon tunneilla 2.luokallani ovat vuorossa nyt kirkolliset tilaisuudet ja perhejuhlat sekä niihin liittyvien Raamatun tekstien etsiminen ja liturgiset värit. Perhejuhlien muisteleminen innostaa oppilaat kertomaan omia kokemuksiaan lapsuuden innolla. Iloiset juhlat muistellaan iloisesti, kun taas surulliset tilaisuudet vetävät vakaviksi ilmeet myös kuuntelijoilta. Vihkikuvia on luvassa opettajakunnankin puolelta, sillä tuoreimman opettajamorsiamemme Tahdon -hetkestä on vasta vajaa kuukausi <3 Vauva- tai kastekuvia on tullut jo suurimmalta osalta näytille, ja niitä katsellaan suurella mielenkiinnolla päivittäin. Tänään myös skannasin kuvat jatkokäyttöä varten. (Siitä toivottavasti on myöhemmin jotain kerrottavaa.) 

Riihimäen seurakunnan aamunavauksessa saimme tänään koulullemme aiheeseen liittyvän oikein iloisen yllätyslahjan: Kirkkovuosiboxin. Jenni kertoi tuomastaan lahjasta 160 oppilaan kuunnellessa aivan hiljaa. 

Oppilaitteni silmät loistivat tietäväisinä. Tästä on kuultu ja juteltu ennenkin, tuttua asiaa!

Boxissa eli muovilaatikossa on

• kirkkovuosijuliste
• puinen pöytäristi
• valkoinen velourkangas alttariliinaksi
• noin metrin huoparullat liturgisia värejä (valkoinen, vihreä, punainen, violetti ja musta)
• Raamattu
• virsikirja sointumerkeillä
• kastekynttilä
• esite seurakunnan varhaisnuorisotyön työntekijöistä yhteystietoineen.

Loistavaa, sanon minä. Niin yksinkertainen juttu,aina silloin tällöin kovasti kaivattu, ja nyt se tuli. 

Nyt meillä on hartauksia ja juhlia varten käsinkosketeltavat tykötarpeet valmiina. 

Paljon kiitoksia Riihimäen evl.srk!

Boxia käytetään heti ensi viikolla ainakin minun luokassani.

Ps. Ystäväni lapsien -virsi on tullut opeteltua lapsuudessa niin hyvin, että ulkoa se meni tälläkin kertaa, aika hyvinkin. Se onkin yksi niistä virsistä, joita ei "suuressa uudistuksessa" yleisön toiveesta muutettu nykyaikaisempaan muotoon. Kiva, että luokassani on nyt myös piano, vink.