Uulun konsertti koko porukalle. Perinnemusiikista saimme nauttia monenlaisin maustein ja kuunnella musisointia monilla vanhanaikaisilla rytmisoittimilla. Innokkaimmilla rytmit tuntuivat olevan hiukan kadoksissa, mutta sitäkin iloisempia olivat soittajien kasvot. Hyvin monelle lapselle niistä soitinpussukoista riittikin kokeiltavaa, ja aina vähän eri henkilöille.
Virallisen Kalevalan päivän piristeeksi itselleen ja mukavaksi katseltavaksi oppilaillekin opettajat pukivat ylleen tänä vuonna Kalevala -koruja. Se olikin hauska juttu. Kerrankin opettajat ”saivat” käyttää aika isojakin riipuksia ja rintakoruja, ja oppilaista oli varsin mukava tutkailla erilaisia malleja. Neloset tutkailivat koruja netin avulla hiukan enemmänkin, ja tekivät omat korukuviot ohkolevylle.
Vielä ei tarkoituksellisesti päästy kaikkein uusimpiin korumalleihin, jotta esim. S8LÄNNE ei vie koko huomioita traditionaalisista malleista.
Ehkäpä ensi vuonna teemme ”Aleksis Kivet” Kalevalle kevään ilmiöviikolla. Aineksia kokonaiseen ilmiöviikkoon olisi ainakin runsain mitoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti