Juoksua oli hieno katsoa! Niin siinä kirmasivat hymyssä suin pienemmät ja isommat tytöt ja pojat opettajien kellottaessa aikoja. Juoksun vuoksi ei tainnut tällä kertaa yksikään oppilas saada kiukkukohtausta ;)
Tsempaten ja kirittäen juoksut etenivät upeasti niin pienillä sivulle jos toisellekin tiiraajilla kuin kepein gasellin askelin pinkovilla isommilla oppilailla. Ratoja piti ennen juoksuja hiukan tasoittaa (työntää hiekkaa syrjään), jotta kukaan ei heti uponnut mopopoikien pehmittämiin hiekkanietoksiin...
Pikamatkan jälkeen alkuopetuksen luokat pyrähtivät pallonheittoon Messupuistoon ja 3.-5.luokkalaiset sinkoilivat muihin kenttälajeihin (ja sopivassa välissä syömään). Pituushypyssä tuli jopa yli 3 metrin leiskauksia ja kuulassakin ylittyi 6 metriä (korjaan myöhemmin, jos meni vieläkin pidemmälle). Korkeudessa paras tulos oli 120cm, ja samainen mestari taituroi mitaleille myös koulujen välisissä kisoissa.
Pallonheitossa heitot vaihtelivat muutamasta metristä yli 20 metriin, ja pitkän matkan juoksussa jyvät pinkoivat tuulispäinä, kun taas akanat ottivat välillä kävelyaskeleita silti sisukkaasti edeten. Nopeista ja jaksavista kerättiin samoin tein Riihimäki-viestiin vahva edustusjoukkue. Upeasti monet hitaammat suhtautuivat päivän kisaan: -Tää ei ole oikein mun laji! (Mutta silti osallistuja eteni naureskellen koko matkan maaliin saakka välillä juomapullosta siemaillen.)
Peukku tällaisille positiivisen ajattelun tyypeille! Ei juoksu ole kaikkien best laji.
Eskarit saivat omat (itsetehdyt) mitalit kisoista heti parin päivän kuluttua aamunavauksessa. Voi sitä silmien säihkettä 😄 Muiden tulokset viipyivät tulospalvelussa jonkin aikaa. Hyvä mieli silti jäi tuosta päivästä kaikille. Me opettajat olemme kyllä erittäin ylpeitä osaavista oppilaistamme ja etenkin reiluista kisailusta. Kannustaminen on yksi osa kisaa, ja sekin meillä osataan ihan loistavasti!
Kiitos, ja ensi vuoteen!
Kiitos, ja ensi vuoteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti