Kun kerran oli päätetty, ja koteihinkin eväistä ja sään mukaisesta pukeutumisesta infottu, emme edes ajatelleet siirtää liikuntapäivää. Säällä kuin säällä, mehän sitten kävelemme ja syömme eväitä. Hiihto tosin vaihdettiin kävelyyn, mutta jopa omia mäenlaskuvälineitäkin sai ottaa mukaan mustasta maasta ja edellisten päivien jäätiköistä huolimatta.
Se aamu aukeni eteemme kirkkaan valkoisena ja lumisateisena! Yön aikana maa oli saanut kauttaaltaan useamman sentin paksuisen lumivaipan ja lumiauratkin olivat aamuyöstä lähtien ahkeroimassa. Koulumme n. 170 perusopetuksen oppilasta pakkasi aamulla mehut (omaan pulloon), hedelmät ja makkarat reppuihinsa ja lähti pirtein mielin kohti Riuttaa. Oli se mahtavan pitkä jono pikku "minioneita" (lapset keltaisissa liiveissään) matkalla samaan suuntaan, "Itse Ilkimys" (kiltti reksi) siinä yhden jonon kärjessä. Ensimmäinen evästaukokin taisi tupsahtaa heti koulun kadottua näköpiiristä...
Matka sujui hienosti, joillakin jopa juosten ja hölkäten. Perillä odotti heti Pekan virittelemä nuotio ja kiipeilytelineitä sekä pulkkamäki. Makkaroita (ja vaahtokarkkejakin) paistettiin hyvällä halulla, ja ne maistuivat erinomaisilta lumen ja pienenpienen pakkasen keskellä. Muutamilla isommilla oppilailla ei ollut vaatteita tarpeeksi ja naamakin oli mutrullaan, mutta yli 150 tenavaa temmelsi ja hihkui, leikki ja laski mäkeä iloisen naurun säestyksellä. Useimmat opettajatkin laskivat loistavaa Riuttan pulkkamäkeä takamus kovilla, ja siitä riitti oppilailla paljon naurettavaa :)
Paluumatka kesti tuttuun tapaan menoa kauemmin, mutta liikuntapäivästä jäi suuhun aivan loistava ja pirteän maukas talvinen maku. Sitä kelpaa muistella, ja voimme lämpimästi suositella Riuttaa perhekohteeksi talvellakin.
Nam, viuh ja moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti