Oppilailla menee pääosin hyvin ja niin opettajillakin. Leikit sujuvat ja opiskelukin on hyvissä uomissa. Toki huonoja hetkiä on toisinaan, ja parasta on, kun ne saadaan käsiteltyä mahdollisimman nopeasti, jotta voi taas keskittyä hyviin asioihin. Yhteistyö kotien kanssa on hyvällä mallilla; vanhemmat ottavat yhteyttä kouluun riittävän matalalla kynnyksellä ja koulustakin menee koteihin viestejä tasaiseen tahtiin. Tosin toivoisin (joidenkin) vanhempien ryhdistäytyvän Fronterin kanssa. Onko oikeasti kovin vaikea käydä katsomassa lasten tiedot vaikkapa kerran viikossa? Kuinka vaativaa työtä äidit ja isät tekivätkään? Fronterin käyttö ei kyllä ole nykyaikana osaamisesta kiinni; sen avaaminen on viitsimiskysymys, piste.
Takapakkia tulee toisinaan paitsi lapsille myös aikuisille. Saatua hyvää palautetta pitää oikein makustella ja hymyillen säilöä, jopa kätkeä muistojen rasiaan, sillä miinuspäiviäkin ihmisammatissa toden totta tulee. Harmilliset tilanteet pitäisi kuitenkin muistaa ottaa kiitollisuudella vastaan, potutuksen laannuttua, ja ottaa niistä taas opiksi tulevaisuutta varten. Tervetulleita ja iloisia pysähtymisiä tulee niitäkin, esimerkiksi kun juttelee perheenjäsenten, ystävien, kollegoiden ja monenlaisten sidosryhmäihmisten kanssa. Omat ajatukset saavat keskusteluissa sparrausta tai kunnon tuuletusta, ja lopputuloksena on saanut paljon enemmän kuin lähtötilanteessa uskoikaan.
Ihania rentouden hetkiä tulee silloin tällöin vastaan, ja ne tuntuvat jopa hiukan yllättäviltä moninaisten aikataulutusten, kokousten ja tehtävälistojen keskellä. Tällä rehtorilla on juuri nyt tuollainen suvantovaihe, ja naks, siinä luiskahti ensi lukuvuoden suunnittelu käyntiin. Olen käynyt läpi monenlaisia papereita viilaillen ja suunnitellen, ennakoiden ja aprikoiden ja pohtien. Nyt ei vielä ole huokailun tai tiukkojen päätösten
aika, vaan se ensimmäinen aalto tulevan lukuvuoden eteen. Sitä pohdintaa olen tehnyt illan jos toisenkin, hymyssä suin ja letkeästi. Sisäinen asioiden järjestelijäni, ennakoija ja suunnittelija, sai olla hetken mielipuuhassaan, ja se oli paitsi mukavaa myös erittäin hyödyllistä. Tämäkään laiva, koululaiva, ei ole koskaan valmis, joten kaikki apu otetaan kiitollisuudella vastaan. Tack.
Tulevaa lukuvuotta hahmotellessa ovat myös kevään kiireet tulossa ihan nurkan takana. Oppilashaut eskariin ja ekaluokalle ovat täydessä käynnissä. Tuntikehyssuunnittelu lienee virastolla tiukassa pohdinnassa ja hankerahapäätöksiä odotetaan ja sitten tiukasti lasketaan jalkautettavat summat. Koululla odotamme parasta toivoen pahinta peläten näitä virastolta tulevia faktoja. Rekrytoinnit vakan puolella ovat käynnissä ja koulunkin puolella haut toivon mukaan aukaistaan piakkoin. Oppikirjojen, sähköisten materiaalien ja koulutarvikkeiden tilaukset puskevat päälle ihan kohtsillään. Nyt tehtävillä valinnoilla hoidetaan koulunpito ensi lukuvuoden ajan, joten etukäteissuunnittelu on tuiki tarpeellista niin opettajilla kuin rehtorillakin. Hyvällä fiiliksellä alkaakin varastojen ja kaappien tonkiminen ja inventointi, tulevien teemojen suunnittelu ja niukkojen hankintarahojen ynnääminen. Koulun joulu tupsahtaa pariovista sisälle sitten toukokuun lopussa, kun rahti tuo tilatut kynät ja kumit, kartongit ja kirjat, naulat ja vihkot aulaamme koristamaan. Onneksi siihen on vielä aikaa!
Onnellista pakkastalven jatkoa ja rentouden hetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti