Koululiikunnasta

Koulun liikuntatunneilla harjoitellaan monia eri lajeja ja oma lempilaji tulee vastaan ehkä vain silloin tällöin, jos silloinkaan. Liikunnallinen kehitys ja taitojen karttuminen, pelisilmän ja sääntötietämyksen kehittyminen sekä monenlaisten ihmisten kanssa toimiminen ovat kuitenkin kullan arvoisia harjoittelun kohteita niin liikunnan kuin oppilaiden kokonaiskehityksenkin kannalta. Koululiikuntaa on kiittäminen yleisestä liikuntakasvatuksesta, sillä ihan jokainen lapsi ei harrasta ohjattua liikuntaa vapaa-ajallaan. Koululiikunnan ansioista on moni lapsi saanut myös kipinän oman liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Pihapelit ja kavereiden kanssa keskenään liikkuminen ovat nekin loistavia juttuja, joissa lapset saavat ihan itse määrätä, mitä tehdään ja millä säännöillä ja tehoilla. Koulujen liikuntakerhoille olisi myös kysyntää nykyistäkin enemmän.
*Tämän seikan lupaan itselleni ottaa huomioon ensi vuoden lukujärjestyksentekovaiheessa...

Liikuntalajien kirjo on valtava, joten koulussa kokeillaankin vain osaa. Perustaidot, juokseminen, heittäminen ja hyppääminen, tulevat harjoitteluun monessa eri lajissa ja lasten taitojen kehittyminen on todellista. Myös suomalaiset peruslajit, uinti, hiihto, luistelu ja suunnistaminen, kuuluvat opetussuunnitelmaan. Uintitaidolla on vielä supermerkitys, sillä se voi olla jopa elintärkeä.

Alku uuden taidon tai lajin harjoittelulle saattaa olla kovinkin takkuista, mutta siitä ei kannata masentua, sillä koululiikunnan tarkoitus ei ole leipoa koululle mestarikilpailijoita ja ennätysten tekijöitä. Onnistumisen elämyksiä tulee juuri siitä, että oppii ja vähitellen myös onnistuu! Minulle ainakin on ihan se ja sama, kuinka monta mitalia koulumme saa kaupungin kisoissa. Tuplasti tärkeämpää on nähdä oppilaiden reipasta fiilistä tuloksista riippumatta sekä omaehtoista liikkumista, jolla on mahtava vaikutus pitkälle kasvavien tyttöjen ja poikien tulevaisuuteen.

Kilpailuihin ja tapahtumiin osallistumisella on myös itseisarvoa tulosten sijaan, tai oheen. Kisatilanne jännittää, joten sen kokeminen antaa varmasti tsemppiä ja sisua muihinkin jännittäviin tilanteisiin. Koko kaupungin kisoissa tutustuu myös muiden koulujen oppilaisiin, ja se se taas tuo ihan muuten vaan iloa. Suuren urheilujuhlan tuntua ei pääsääntöisesti koe omalla liikuntatunnilla, joten erilaisten kokemusten kannalta on upeaa osallistua niin oman koulun yhteisiin sporttitapahtumiin kuin laajempiinkin kaupungin tai jopa piirin tapahtumiin.

Ihania liikuntahetkiä kaikille!
t. Sirkka

JK. Opetussuunnnitelmasta liikunnan opetuksen tavoitteita:
Oppilas
·         oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
·         oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
·         harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista
·         oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

Liikunnasta nauttimisen yksi osa-alue on yhdessä tekeminen ja esiintymisen ilo. Lasitehtaan koulun oppilaiden voimisteluryhmä Kristallit kävi esiintymässä koulun ulkopuolella nyt jo kolmannen kerran tänä lukuvuonna.