Alkusysäys pihataideteokseen oli maitopurkkien kierrätys, joten keksimme jäädyttää värikkäitä jääkimpaleita. Pulloväriä purkin pohjalle, vähän vettä mukaan ja ravistus. Sekoittamisessa muistuivat mieleen pää- ja välivärien suhteet, ja kokeileminen olikin varsin kivaa puuhaa. Sitten vielä vettä purkki lähes täyteen, purkin suu kiinni, ja pihalle jäätymään.
Pienoinen pulma tuli siitä, että pakkasta ei juuri tuolloin ollutkaan. Niinpä vesi ei jäätynyt. Seuraavina öinä pakkanen onneksi saapui toivotusti ja purkeista kuoriutui varsin ihanan näköisiä tiiliskiviä takapihaa koristamaan.
Purkkipahvit vietiin ripeästi keräykseen ja hauskan näköistä taidekekoa ikuistettiin oppilaiden omilla kännyköillä ja digikameroilla. Into kuvaamiseen oli suuri. Poikkeusluvalla homma onnistui välitunneillakin. Kamerakuvat siirrettiin opettajalle piuhoilla ja kännykkäkuvat Bluetoothilla. Yritin ensin siirrellä kännykkäkuviakin piuhoilla, mutta eihän siitä mitään tullut, onneksi löytyi bth. 
Kuvia katseltiin yhdessä luokan älytaululta useampaankin kertaan. Sekä taiteilijoilla että kuvaajilla oli iloisen ylpeä mieli saavutuksista ja sehän riemu paistoi heidän kasvoiltaan vielä moneen otteeseen. Kokemus oli hyvä opettajallekin. Ihan kuin olisin nykyaikainen :)
JK. Pienellä koulullamme ei ole rahaa hankkia tabletteja tms., joten oli hieno, että oppilaat saivat tuoda kouluun omia laitteitaan ja käyttää niitä ihan luvalla ja aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti