keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Jos metsään haluat mennä nyt...

Koulumme halusi mennä Sporttipäivänä metsään ja juurikin tänään, mukavan lämpimässä (+8 astetta) syyssäässä. Eväsreppuihin oli pakattu makkaraa, eväsleipiä ja juotavaa sekä kenties hiukan keksejäkin. Aamutuimaan käväistiin veskissä, otettiin luupit innostuneina kaulaan ja puettiin ohjetuokion jälkeen kumisaappaat sekä lämpimät ulkoiluvaatteet ylle ja sitten vain menoksi kohti Riuttaa. Alkuopetusluokat kulkivat kävellen ja isommat pyöräillen.

Riutta on vapaa-ajan viettoon, lenkkeilyyn ja retkeilyyn, sopiva harjualue, osa Salpausselkää, ja se sijaistee vain parin kilometrin päässä koulustamme. Viime kevään Sporttipäivää vietimme niin ikään Riutassa ja kollegan kanssa pohdimme, että aluetta pitäisi hyödyntää useamminkin koulun puitteissa. Niinpä päätimme opettajien kanssa, että lukuvuoden 2012-2013 yksi teema on Riutta. (Talvella retki taas sivakoidaan perinteisesti tahi luistellen.)

Pienempien oppilaiden matka latu-uraa pitkin taittui mukavasti ja leppoisasti. Perillä odotti lämmin keitto ja juustoleipä, ja tietenkin omat eväät ja makkaran paistaminen. Nälkä oli kuulemma kova ja ruuan jälkeen oli hyvä kavuta ulkoilutelineille telmimään.

Isommilla oppilailla sporttiosuus hoidettiin erilaisille toimintarasteilla, sillä pyörämatka oli aika lyhyt ja nopea. Kartan avulla etsittiin perusrasteja, kompassien käyttöä harjoiteltiin ja ehkä pikkuriikkisen opittiinkin, hoksausradalta etsittiin luontokuvia maasta, puista ja pensaista, luonnon materiaaleista tehtiin taidetta ja vielä toki paistettiin makkaroita. Soppa ei sitten maistunutkaan makkaran ja muiden rastien jälkeen isoille yhtä hyvin kuin pienille sporttipäiväläisille...

Ilmojen haltijat päättivät etteivät helli retkipäiväämme poudalla saati auringonpaisteella. Tihenevä tihku äityi lopulta sateeksi, joten yksikään lasilainen ei pysynyt kuivana. Kaikesta litimärkyydestä huolimatta oppilaat selviytyivät hienosti niin kävelyistä kuin pyöräilyistä rasteineen. Jokunen suruhetki toki tuli litimärän paluumatkan jatkuessa ja jatkuessa, mutta iloa tulevaan antoi pohdinta, että kotiin päästyä saa kuivat vaatteet ylle ja lämpimän kaakokupin käteen.

"Tää on ihan maailman paras koulupäivä! Mulla on kenkä täynnä vettä!"
sanoi eräs veijari koululta lähtiessään, naama niin hymyssä kuin voi olla.

Asenne siis ratkaisee. HYVIN TEHTY, LASIN PORUKKA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti