Hieno luminen, tykkiluminen, maisema avautui kauniina, kun pääsimme perille. Kenkien vaihto, sukset jalkaan ja ladulle."Onpas reippaita oppilaita!" kuului useammankin kanssahiihtäjän suusta. Kiva oli ladulla katsella neitojen reipasta, talven ensimmäistä, sivakointia, etenkin kun tiesi heillä olevan takanaan jo sen kävelymatkankin.
Latu oli hyvässä kunnossa. Reitillä pysyi hyvin, kun seurasi selkeätä latu-uraa, mutta hauska siellä oli oikaistakin ja valita omia reittejä. Kohtuullinen pakkanen piti lumen pinnan aika nahkeana, mutta hyvin sujui. Latu kiemurteli hauskasti pienellä alueella ja korkeuserojakin oli mukavasti. Puiden jääkerrostumissa tytöillä riitti katseltavaa ja jääpuikkojakin piti napata mukaan. Pikagallupissa toiset tykkäsivät enemmän tästä "muumiladusta", toiset koulun vierestä lähtevästä yhdysladusta.
Pikkueväät maistuivat hiihtelyn päälle mainiosti. Tytöt olivat jo tullessa monoja jalkaan kiskoessaan pohtineet, että kotiin päin olisi kiva saada kyyti. Kännykkäaikaan asia oli varsin helppo selvittää, ja se onnistui. Kiitos vanhemmille kyydeistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti