Perinteistä toisiin

Joulun perinteet ovat mielestäni ihania, suloisia, tuttuja ja turvallisia. Aaton olemme aloittaneet appivanhempieni luona puurolla, jouluateria on syöty vanhempieni ja appivanhempieni kanssa meillä, ja vielä lahjahetken ja laulujen jälkeen on yhdessä juotu iltakahvit.

Jouluaaton puurohetki vaihtui tänä vuonna kotiin. Ensin se harmitti kovasti, perinne katkesi, eikä nähnyt sukulaisperhettä lapsineen siellä puuron, juttelun, Lumiukon ja Joulurauhan julistuksen totutussa paketissa. Sitten harmitus vaimeni, sillä perinteet ovat ihmisiä varten, ja nyt oli tullut aika siirtyä uuteen jaksoon. Kotiaamu olikin ihanan rauhallinen: nukkumista pitkään ja puuron syönti samaan aikaan Lumiukon kanssa. Tämä sopii uudeksi perinteeksemme ihan hienosti.

Jouluateria ja illan jatko olivat meillä mukavat mutta haikeat. Yksi vanhimmista puuttui joukosta vakavan sairauden vuoksi. Monenlaisten keskusteluiden taustalla kuunneltiin joululauluja levyltä, sillä lauluäänet loistivat tällä kertaa poissaolollaan, ja ehkä surumielisyyttä olisi tullut laulamalla liikaakin. Perhejuhlien aikaan tunteet nousevat pintaan muutenkin helposti.

Myös joulupäivien kyläilyt mummoloissa tai ystävillä jäivät tänä vuonna pois ohjelmastamme, sillä flunssa pisti suunnitelmat uusiksi. Kaunis luminen pakkasilmakin jäi paljolti kokematta, mutta lukemista, virkuttelua, telkkarin katselua ja tabletilla surffausta tuli senkin edestä. Varta vasten pelasimme myös koko perhe yhdessä lautapelejä (Muuttuva labyrintti, Zak Pak).
Välipäivinä ehdimme vielä iloksemme ihmisten ilmoille, nuoriso tietenkin vauhdilla moneen paikkaan, mutta me vanhemmatkin nauttien rauhallisesti yhdessäolosta ja keskusteluista.

Perheiden jouluperinteet ovat monenlaisia. Parasta on, jos tapaamisista ja toiminnoista, juhlista ja ajanvietteistä, jää lapsille ja aikuisille hyvä mieli. Jos aikataulutettujen urakoiden väliin sopii myös rauhallisia hetkiä, mieliala pysyy varmasti enemmän hyvällä kuin huonolla puolella. Lasten kanssa eivät suunnitelmat useinkaan suju vain leikkien ja laulaen, sillä jännitys kiristyy aaton lähestyessä ja harva aikuinenkaan jaksaa koko ajan lempeästi sitä kiukuttelua kuunnella. Mutta jos juhla-ajan ja loman kokonaisuus on sopivasti sutinaa sekä mukavaa rentoutumista, on taas seuraavana jouluna ihana aloittaa suunnittelu ja valmistelut koko perheen kanssa yhdessä, perinteitä odottaen ja uusia suunnitelmia tehden.

Hyvää uutta vuotta kaikille!