Samanaikaisopettaja

Pienellä koulullamme oli ilo ja onni saada koulutoimen hankerahoituksella samanaikaisopettaja (ressu) taloomme täksi lukuvuodeksi. Viime keväänä jo hiukan maistelimme, miltä tuntuu saada pätevä ammattilainen opettajajoukkoon ilman varsinaista luokanvalvojavastuuta. Kokemus oli hyvä, ja toive koko lukuvuoden samanaikaisopettajasta sen kun kasvoi.
Samanaikaisopettajaresurssimme on tarkoitettu luokkakokojen pienentämiseen. Oppilasmäärä vaihtelee lukuvuoden mittaan, ei paljon mutta juurikin tärkeissä tilanteissa. Kevään tilanne oli se, että kahdella luokistamme oli 26 oppilasta. Näin kasvatus- ja opetuslautakunnan suositus alkuopetuksen 25 oppilaan luokista rikkoutui ja saimme kaivatut lisäkädet hommiin. Joillakin paikkakunnilla näitä hankerahojen resursseja jaetaan suoraan luokanopettajille tuntikehyksestä. Sekin on aika hyvä. Isojen luokkien opettajille tulee silloin lisää tunteja ja lisää palkkaa. Riihimäen mallissa rauhoitetaan luokkatilanteita keskellä päivää, kun ryhmiä saadaan jaettua ressun avulla tai luokassa on samalla tunnilla kaksi oikeata opettajaa. Itse olen jakanut ressun tunnit aika tarkasti sen pohjalta, mitä tunnen ja tiedän suurimpien luokkien oppilaista ja tuen tarpeesta.

Lasitehtaan alue on vähitellen rakentumassa entistä tiiviimmäksi kaupunginosaksi. Vanhoja tehtaan varasto- ym. alueita on siivottu ja aitojakin on jo poistettu. Alueelle on kaavoitettu ainakin rivitaloja arvokasta kulttuuriperintömaisemaa suojellen. Muutama vuosi sitten tehdasalueen lähelle rakennettiin aika monta rivitaloa ja paritaloa, joten niidenkin lapset ovat piakkoin kouluikäisiä. Koululaiset eivät siis ihan vähään aikaan lopu alueeltamme...

Samanaikaisopettaja voi työskennellä luokassa yhtä aikaa luokanopettajan kanssa tai ryhmää voidaan jakaa puoliksi tai vielä tarkoituksenmukaisemmiksi ryhmiksi. Ressulla on sama kasvatus- ja opetusvastuu kuin toisillakin luokanopettajilla, mutta luokanvalvojan vastuutehtävät ovat viranhaltijoilla.

Tänään minulle tuli ihana fiilis ja onnellinen olo jaetusta vastuusta. Matikan tunnilla ressu opetti isolle joukolle luokkani oppilaita uutta asiaa ja minä nappasin neljä oppilasta pienryhmäpöydän ääreen käytävään. Siellä me opettelimme samat jutut ja sain opastaa näitä muutamia lapsia "kädestä pitäen". Lapset pääsivät tehtävien alkuun vaivatta ja mystiset matematiikan pallukat ja numerot olivatkin hetken päästä aika selkeitä. Voi sitä iloista pientä oppilasta, joka sai kerrankin tehtyä hommat vauhdikkaasti ja pääsi jopa lisätehtäviin saakka! "Pyöreän pöydän ritarit" pääsivät itse asiassa lisureihin jo ennen niitä, jotka aina osaa!

Vielä on saatava opettajien väliseen yhteistyöhän lisää tarkkuutta, jotta asiat opetetaan kutakuinkin samalla tavoin kaikille luokan oppilaille. Koska ressu on luokassamme vain muutamana tuntina viikossa, ei voida tuudittautua jatkuvaan tehtävien ja vastuiden jakamiseen. Joillakin luokilla resurssia on enemmän ja vastuitakin on jaettu ihan kunnolla esim. tekstiilitöissä, äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa.

Tämän päivän oppimisesta ja onnistumisista iloinneita kasvoja oli niin ihana katsoa, että varmasti käytän  pyöreätä pöytää vielä monta kertaa (opetusryhmäkokojen pienentämiseen).