sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Open vastaanotolla

Vartin (tai kakskytminuuttisen) keskusteluaika oppilaan, opettajan ja huoltajan kesken on kyllä hieno juttu! Kerran tai kaksikin kertaa vuodessa opettajamme tarjoavat huoltajille mahdollisuutta tällaiseen kontrollikäyntiin. Nyt, omien varttieni aikaan, aloin verrata tätä sovittua tapaamista lääkärissä käyntiin. Lääkärin laskutettu vastaanotto lyhyimmillään on 10 minuuttia, ja siinäkin ajassa saadaan jotain jo selville. Tilanne on joko päällisin puolin hyvä, tai pian huomataan, että jotain on pielessä, ja tarvitaan lisähoitoa, -ohjeistuksia ja ehkä jatkotutkimuksiakin.

Näin siis kolmikantatapaamisissammekin. Jos tilanne oppilaan koulunkäynnin suhteen on päällisin puolin hyvä, opettaja muistuttaa hoitamaan tiettyjä asioita kotona entistä paremmin, vanhemmat  saavat toivoa, että koulussa otettaisiin paremmin huomioon sitä tai tätä, ja sitten jatketaan matkaa kukin omat vastuumme ja velvollisuutemme muistaen. Lapsen arjen rutiinien, huolenpidon ja koulunkäynnin tulisi näin yhteisvoimin ja -tuumin sujua mahdollisimman hyvin. Jos aihetta jatkokeskusteluille tai -tutkimuksille tuntuu olevan, niihin ohjataan matalalla kynnyksellä. (Useimmiten isot asiat toki huomataan ennen varttejakin, ja opettaja ja huoltaja saavat mukaansa jatkotoimenpiteisiin ja keskusteluihin oppilashuoltotyön moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän.)

Mielenkiintoinen on lääkärivastaanottoajatus vs. vanhempainvartti myös siltä kantilta, että jos ei lääkärille kerro jonkin asian olevan pielessä tai jonkin seikan mieltä painavan, ei siihen asiaan voi odottaakaan mitään lisäselvitystä tai parannustoimenpiteitä. Opettaja ei ole ajatustenlukija, vaikka paljon huomaakin. Pieni yhteinen varttiaika tuleekin käyttää maksimaalisesti hyödyksi kaikkien osallistujien kesken, ja tuoda rohkeasti esiin niin hyvät kuin huonommatkin asiat. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten pienetkin ideaheitot voivat tuoda hyvää lisää kokonaisuuteen.

Hyvillä mielin olen nyt keväällä pitänyt 3.luokkani vartteja. Ajankohta, maaliskuu, on osoittautunut erittäin hyväksi, sillä opettajan ja rehtorin kevätruuhka ei ole vielä huipussaan. Vanhemmat ovat varanneet aikoja mukavan innokkaasti ja vielä on kevättä aikaa tehdä korjauksia niin kotona kuin koulussakin. Myös tulevan lukuvuoden ja seuraavan luokka-asteen tuomista muutoksista ja mahdollisesti vaatimista toimenpiteistä on keskusteltu ajoissa. Sitä paitsi henkilökohtainen tapaaminen on toki vielä mukavampaa kuin sähköinen yhteydenpito.

Tapaamisiin!


Keskustelun pohjaksi oppilaat toivoivat tällä kertaa lyhyttä itsearviointia.
Alakoulun aarreaitasta (https://www.facebook.com/groups/507321622693497/)
löytyikin kiva pohja, jonka oppilaat värittivät liikennevalovärein ennen keskustelua.
Värityksiä tuli kyllä monenlaisia :)
  
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti