perjantai 28. maaliskuuta 2014

Opimme toisiltamme

Keskustelin viikon päätteeksi opettajakollegani kanssa ja kerroin olevani kovin iloinen, että olen saanut oppia häneltä elämänkokemuksen tuomaa näkemystä, rauhallisuutta ja uskoa positiivisuuteen. Hän vastasi, että samoin, olemme oppineet molemmat toisiltamme. Kiva vastaus, antoi sekin  ajattelemisen aihetta ja itse asiassa aiheen blogata.

Varsin hyvä keskustelutuokio minulla oli myös toisen kokeneen opettajamme kanssa. Jaoimme iloisten sattumusten lisäksi myös kurjempia kokemuksiamme. Keskustelumme herkisti mieltäni, sillä taas tuli todettua, että asioilla on aina vähintään kaksi puolta. Muistakaamme oman työmme hyvät hetket niin hyvin, että ne kantavat myös vaikeampien hetkien ylitse. <3

Luokassani oli harjoittelujaksolla opiskelija, ja kiittelin hänen lähtiessään, että onpa ollut ihanaa saada pitää hänet apuna luokassani sekä myös muissa luokissa. Hänellä on taito tarttua asioihin ja ottaa huomioon lasten tarpeet sekä kehitystaso ja vaatimukset opettajan sanattomista toiveista puhumattakaan. Opiskelija kertoi olevansa oikein iloinen jaksostaan koulussamme, ja että hän on oppinut minulta monta asiaa, jotka on laittanut mieleensä. Ikävä jäikin meillä molemmin puolin. Kiitos ja tapaamisiin :)

Samana päivänä juttelin vielä oppilaani kanssa koulun jälkeen pienellä kävelylenkillä. Läksyjä tuppaa unohtumaan usein, mutta nyt oli ainakin osa kaikista hommista tehty. Kehuin häntä siitä, ja jutustelu jatkui mutkien kautta lähipiirin lintsaamistapauksiin ja kiukutteleviin oppilaisiin ja tietenkin opettajan reagointiin erilaisissa tapauksissa. Tarkka kaveri; oli huomioinut monta juttua omassakin luokassaan. Tuosta juttelutuokiosta sain taas tsemppiä muistaa koettaa positiivisuudella nalkutuksen sijaan. Kiitos.


Olen aika topakka ja sähäkkä käänteissäni, joten nautin suunnattomasti pienistäkin hetkosista, jolloin voin rauhoittua keskustelemaan niin kollegoiden, opiskelijoiden, vanhempienkin kuin koululaisten kanssa. Koetan ottaa oppia rauhallisista ihmisistä ja rauhoittaa omiakin käänteitäni. Tosin nautin oikein kovasti, kun on menoa eikä meinausta, vallatonta ideointia ja suunnittelua, ideasta kopin ottamista jo ennen kuin se on lentänyt ajatusta pidemmälle. Hämeessä ei uusmaalaisen ole aina ihan helppoa odotella ja tuumailla. Mutta me kaikki opimme joka päivä jotain toisiltamme!

Tänään oli hyvä päivä. Kiitos opettajilleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti